Tiivistelmä Päihdealan ammattilaisten käsityksiä aineriippuvuuksista Marjo Pennonen: YTM, tutkija, Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto Anja Koski-Jännes: professori, Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto Janus vol. 18 (3) 2010, 208–224 marjo.pennonen@uta.f, anja.koski-jannes@uta.f Artikkelissa tarkastellaan, miten päihdehoidon erityispalveluissa työskentelevät ammattilaiset (n= 520) ym- märtävät erilaiset aineriippuvuudet ja miten he hahmottavat vastuun näistä kysymyksistä. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan enemmistö vastaajista pitää aineriippuvuutta opittuna selviytymismallina. Moni näkee sen myös tunne-elämän häiriönä ja yhteiskunnallisesti tuotettuna elämäntapana. Ammattilaisista suurin osa pitää asiakasta itseään pääasiallisesti vastuullisena sekä riippuvuusongelman kehittymisestä että siitä toipumisesta. Ai- neiston analyysissa apuna käytetyn Brickmanin ym. (1982) hoitoa ja selviytymistä koskevan typologian mukaan päihdehoidon ammattilaisten keskuudessa vallitsevin hoitomalli on siten yksilön vastuuta korostava moraalinen malli. Selvimmät ammattiryhmien erot suhtautumistavoissa ilmenevät suhteessa moraaliseen ja medikaaliseen malliin kannabis-, lääke- ja muita huumeita koskevissa riippuvuuksissa. Sosiaalialan koulutuksen saaneet kannat- tavat moraalista mallia yleisesti ottaen vähemmän kuin terveydenhoitoalan koulutuksen saaneet. Tavalla, jolla erilaiset riippuvuudet ymmär- retään, on suuri vaikutus päihdeongelmaisiin ihmisiin ja heidän läheisiinsä (Griffths & Larkin 2004). Riippuvuuksia koskevat käsitykset ja mie- likuvat vaikuttavat myös ammattilaisten tapaan kohdata päihdeongelmainen ja siihen, millaista hoitoa riippuvuuksista toipumiseen tarjotaan (Delos Reyes 2002). Ammattilaisten suhtautu- minen voi vaikuttaa myös siihen, miten päihde- asiakas alkaa nähdä itsensä ja omat mahdolli- suutensa toipumiseen. Näistä syistä on tärkeää tutkia, mitä käsityksiä ja mielikuvia päihdealan ammattilaisilla on eri riippuvuuksista. Myös Or- ford (2008) korostaa, että hoidon kehittämisen kannalta on tarpeen tutkia muitakin päihde- ongelmaisten toipumiseen vaikuttavia tekijöitä kuin vain hoitomenetelmiä. Päihdehoidosta vastaavat Suomessa useat eri tahot ja organisaatiot. Niiden piirissä työsken- telee koulutustaustaltaan, hoitoideologialtaan ja ammatilliselta orientaatioltaan hyvin erilaisia toimijoita.Tällainen tilanne tuottaa helposti risti- riitaisia käsityksiä siitä, mikä on päihdeongelmien luonne ja miten niitä tulisi hoitaa. Päihdeongel- mien monitahoisuudesta johtuen niitä hoide- taan usein tiimeissä, joissa on eri ammattiryhmi- en edustajia. Asiakkaan auttamisen kannalta on oleellista, että moniammatillisissa tiimeissä muo- dostuu yhtenäinen näkemys asiakkaan ongelmis- ta ja niiden korjaamiskeinoista. Tässä artikkelissa pyritään kartoittamaan, missä suhteissa päihdea- lan eri ammattiryhmien käsitykset riippuvuuksien luonteesta ja vastuukysymyksistä käyvät yksiin ja missä suhteissa niissä esiintyy näkemyseroja. Tässä artikkelissa päihdealan ammattilaisten käsityksiä eri aineriippuvuuksista tarkastellaan sosiaalisina representaatioina (Moscovici, 1984, 1988). Sosiaaliset representaatiot ovat eräänlai- sia arki- tai käyttöteorioita, joiden avulla luoki- tellaan ihmisiä ja asioita sekä vertaillaan ja selite- 03_10.indd 208 27.9.2010 18:55:25