164 virittäjä 2/2023 ”Lyödään ne hepnaadilla!” Alvar Aallon kielellinen elämäkerta Harry Lönnroth 1 Johdanto 1 Arkkitehtuurilla on oma kielensä ja kielioppinsa, ja niin on arkkitehdillakin. Myös Al- var Aallolla (1898–1976), maamme kansainvälisesti tunnetuimmalla arkkitehdilla, oli oma tunnistettava idiolektinsa ja kielellinen repertuaarinsa. Mustanojan, Tervolan, Sandbergin ja O’Dellin (2017: 167) mukaan idiolekti on teoreettinen apparaatti, jonka soveltaminen käytäntöön on aina syytä määritellä erikseen: Sosiolingvistisessa tutkimuksessa termillä idiolekti katetaan yhden puhujan koko- nainen kielimuoto – niin amebamainen ja vaikeasti määriteltävissä kuin se onkin. Idiolektin käsitteeseen sisältyy näin ollen kaikki kielellinen aines, joka on kielen- puhujille yhteistä, mutta myös kaikki se persoonallinen variaatio ja vivahde, joka nimenomaisen puhujan repertuaariin kuuluu. (Mustanoja ym. 2017: 167.) Arkkitehtina Aalto halusi lyödä ”hepnaadilla”, ällikällä (ks. Suhonen 1985: 38; Lahti 1997: 209; Schildt 2007a: 74; Charrington & Nava toim. 2011: 145, 241; Aalto-Alanen 2021: 245–246). Tämä Aaltoon monesti liitetty ilmaisu pohjaa ruotsin sanaan häpnad (’hämmästys’) ja on näin omiaan havainnollistamaan hänen kaksikielistä taustaansa. Aallon tapauksessa listaa voisi jatkaa monilla muillakin samankaltaisilla sanoilla, ku- ten probleemi, resunerata/resuneera tai visibiliteetti (ks. Lahti 1997: 146; Schildt 1997: 149, ks. myös 283; Charrington & Nava toim. 2011: 34, 240). Myös kielet – niin kotimaiset kuin vieraatkin – olivat kielitaitoisen arkkitehdin tapa lyödä ällikällä. Aallon aikalainen, italialaisarkkitehti Vezio Nava on esimerkiksi muis- tellut, kuinka italian kielen käyttö oli yksi tällainen keino (ks. Lahti 1997: 172 ja alalukua 4.2). Aallon vahvimpana vieraana kielenä on usein pidetty hänen ensimmäistä vie- rasta kieltään saksaa (ks. esim. Schildt 1997: 8). Sen sijaan oman aikamme lingua fran- can englannin hän oppi vasta aikuisiällä, erityisesti käyttämällä kieltä ja kuuntelemalla 1. Kiitos tutkimusavustajalleni FM Anne-Maija Malmisalo-Lensulle, joka on tutustunut Alvar Aaltoa käsittelevään aineistoon Alvar Aalto -museon kokoelmissa Jyväskylässä tammikuussa 2021. Suuri kiitos myös Virittäjän nimettömille arvioijille erittäin rakentavasta ja kannustavasta palautteesta.