KONSEPTI – toimintakonseptin uudistajien verkkolehti, 2(2) Copyright © 2005, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Tulevaisuutta hahmottavien ”minne” -käsitteiden yhteistoiminnallinen muodostaminen Auli Pasanen, Yrjö Engeström, Hanna Toiviainen Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto auli.pasanen@helsinki.fi yrjo.engestrom@helsinki.fi hanna.toiviainen@helsinki.fi 1. MONITAHOISTEN KÄSITTEIDEN ERITYISLUONNE On yleisesti hyväksytty tosiasia, että käsitteet ovat ihmisen ajattelun, tiedon ja oppimisen olennaisia rakennusosia (esim. Keil, 1992, Lamberts & Shanks, 1997, Margolis & Laurence, 1999, Murphy, 2002). Terrorismi, maapallon ilmaston lämpeneminen, HIV ja globalisaatio eivät ole vain sanoja. Ne ovat nimiä monitahoisille ilmiöille, joita ihmiset ja instituutiot yrittävät ymmärtää ja hallita tai käsitteellistää. Ei ole sattuma, että useassa kielessä, kuten suomeksi, sana “käsite” on peräisin sanasta ”tarttua”, kirjaimellisesti ottaa kiinni tai tarttua kädellä (esim. saksaksi “Begriff”). Englanninkielessä sana ”käsite” (”concept”) on sukua sanalle ”conceive” eli kuvitella, nähdä mielessään tai keksiä mahdollinen tuleva tilanne. Nämä kaksi juurta osoittavat käsitteiden kahdenlaisen merkityksen: ne ovat kohteiden käsittelyn ja hallinnan käytännön työvälineitä mutta myös tulevaisuudenkuvia tai keinoja rakentaa maailmaa (Goodman, 1978). Yleisimmät käsitteiden muodostamista koskevat kognitiiviset teoriat ovat keskittyneet vakiintuneiden, hyvin märiteltyjen ja neutraalien käsitteiden tarkasteluun. Näillä teorioilla ei ole juuri mitään annettavaa kehittämis- ja kasvatustyölle vakiintumattomien ja ristiriitaisella tavalla monitahoisten käsitteiden parissa. Kulttuurihistoriallisen toiminnan 1