Kuntajohtaminen paikallisten kilpailu- ja yhteistyösuhteiden hallintana Arto Haveri & Ari-Veikko Anttiroiko Johdanto Kunnat ovat olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa. Voidaan jopa väittää, että yhteis- kuntamme toimintaa on vaikea ymmärtää, ellei tunne kunnallishallinnon peruspiirteitä. Kunnilla on merkittävä rooli niin ihmisten arkipäiväisten palvelujen järjestäjinä ja sosiaa- lisen oikeudenmukaisuuden edistäjinä kuin kansalaisten poliittisten vapauksien turvaami- sessa ja paikallisen taloudellisen aktiivisuuden edistämisessäkin. Nykyisin kunnissa työs- kentelee viidesosa Suomen työvoimasta, osuus julkisista menoista on yli 80 prosenttia ja osuus bruttokansantuotteesta lähes viidennes. Kuntien johtavissa asemissa toimivilla on vastaavasti runsaasti valtaa ja vastuuta yhteisten asioiden hallinnan kysymyksissä. Aiheenamme tässä artikkelissa on kunnan johtaminen ja sen uudistuminen toimijoiden välisten hallintasuhteiden muuttuessa osana monimutkaistuvaa yhteiskuntaa. Millainen rooli kuntien johdolla on yhteiskunnassa kirjan pääteeman eli hallinnan näkökulmasta, ja kuinka se on muuttumassa? Miten kunnan johdon asema eroaa muiden organisaatioiden ja esimerkiksi yritysten johtamisesta? Miten johtaminen on kehittynyt viimeisten vuosi- kymmenien aikana? Miten johtamisen haasteet ja edellytykset ovat muuttumassa lähitule- vaisuudessa monimutkaisuuden olosuhteissa monien murrosten, uudistusten ja ristiriitais- ten kehityssuuntien keskellä? Entä millaisia ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä kuntien joh- tajilta edellytetään? Aloitamme näiden asioiden käsittelyn valottamalla lyhyesti kunnan yhteiskunnallista roolia. Kunta yhteisten asioiden hallinnan instituutiona Kunnallishallintojärjestelmän perustan muodostavat toimivat paikallisyhteisöt. Kaupungit ja muut paikallisyhteisöt ovat kautta sivilisaatioiden historian olleet keskeisiä ihmisten yhteisten asioiden järjestämisessä. Esimerkiksi antiikin kaupunkivaltiot (noin 600 eaa. – 500 jaa.) olivat kaupankäynnin, käsityötaidon sekä tieteiden ja taiteiden keskuksia, jotka loivat ja levittivät uutta kulttuuria jättäen jälkensä Euroopan kulttuurihistoriaan. Paikal- lisyhteisöjen rooli alkoi uudelleen korostua varsinkin myöhäiskeskiajalla, noin 1000- luvulta lähtien. Keskiajan lopulla ja renessanssin kaudella Pohjois-Italian kaupunkivalti- oista kehittyi kaupan ja taiteiden keskuksia, joilla oli niin ikään suuri vaikutus Euroopan kehitykseen. Pohjoisempana Euroopassa varsinkin Saksa muodostui alkuun pienistä ruh- tinaskunnista ja vapaakaupungeista, joiden perintönä Saksan kaupunkien asema on säily- nyt vahvana näihin päiviin asti. Tämän yhteisöllisyyden perustan muodostivat yhtäältä