790 Suomen Lääkärilehti 8/2007 vsk 62 terveydenhuolto Terveydenhuoltotutkimus lyhyesti Jyrki Tuulari, Esa Aromaa, Kjell Herberts, Kristian Wahlbeck Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon h Pohjalaisväestössä miehet raportoivat eniten masennustilaa varhaisessa keski- iässä, naiset nuoruusiässä. Hoitoon ei edelleenkään hakeuduta riittävästi. P ohjanmaalla on käynnissä kaksi mielenterveyshanketta, Pohja- laiset masennustalkoot ja Poh- janmaa-hanke. Hankkeiden tavoite on perusterveydenhuollon tunnistamis- ja hoitokäytäntöjen edistämisen sekä ma- sennuksen Käypä hoito -suosituksen (1) käytäntöön vieminen. WHO:n ennusteen mukaan masen- nus kipuaa vuoteen 2020 mennessä toiseksi merkittävimmäksi sairausryh- mäksi (2). Suomalaisessa väestössä vuoden 1996 terveydenhuollon väestö- tutkimuksessa (TERVA) todettiin ma- sennustilaa esiintyvän vuoden aikana 9,3 %:lla 15–75-vuotiaista (3). Henkilö- kohtaiseen haastatteluun perustuvassa Terveys 2000 -tutkimuksessa vakavan masennuksen esiintyvyys vuositasolla oli 4,9 % yli 29-vuotiailla suomalaisilla (4). Vakava masennus on maailman- laajuisesti arvioituna neljänneksi ylei- sin työ- ja toimintakyvyttömyyden syy (5). Suomalaisista perusterveyden- huollon aikuispotilaista yli 10 %:n on arvioitu kärsivän masennustilasta ja lisäksi seitsemällä prosentilla esiintyy lievempää masennusoireilua (6,7). Kaiken kaikkiaan kolmanneksella ter- veyskeskusten potilaista on masen- nus- ja ahdistusoireita (8). Psykiatri- sessa avohoidossa masennustilojen hoitamiseen kuluu käyntisyiden pe- rusteella puolet hoitoon käytetystä työ- ajasta (6). Aineisto, menetelmät ja tulokset Postikysely tehtiin 5 000 henkilön sa- tunnaisotokselle (15–80-vuotiaita) Ete- lä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella. Siinä kysyttiin edeltäneiden 12 kuu- kauden aikana esiintyneitä masennus- tilan oireita World Health Organisa- tion Composite Diagnostic Interview, Short Form -haastattelua (CIDI-SF) mukaillen (9). Kyselyn menetelmät ja toteutuminen on tarkemmin selostet- tu muualla (10). Vastausprosentti oli 55,5 % (n = 2 765). Masennusoireiden esiintyminen on hyvin tavallista myös Pohjanmaalla. Vastaajista 24 % oli kokenut edeltä- neen vuoden aikana itsensä surulli- seksi, alakuloiseksi tai masentuneeksi yli kahden viikon ajan ja 17 % koki menettäneensä nautintakykynsä tai kiinnostuksensa melkein kaikkeen yli kahden viikon ajan. Nämä vastaajat raportoivat lisäksi runsaasti muitakin masennusoireita. Kyselyyn vastanneis- ta itsemurha-ajatuksia raportoi 4,9 % ja itsemurhayrityksiä 0,2 %. Diagnostisia kriteereitä täyttävää masennustilaa on viimeksi kuluneen vuoden aikana potenut 10,6 % vastaa- jista. Painottaminen alueen väestön, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin mu- kaan ei muuttanut masennustilan esiintyvyyttä. Masennus oli selvästi yleisempää naisilla (12,1 %) kuin mie- hillä (8,4 %). Masennuksen esiintyvyys näyttää selvästi pienenevän iän lisään- tyessä (taulukko 1). Masennustilasta kärsineistä vain 35 % ilmoitti käyttäneensä terveyspal- veluja mielenterveysongelmien takia, naisista 40 % mutta miehistä vain 24 %. Nuorimmassa ikäryhmässä vain 19 % masennustilasta kärsivistä on hakeutunut hoitoon. Myös yli 60-vuo- tiaiden ikäryhmässä hoitoon hakeutu- minen oli harvinaista, sillä vain joka viides oli hakenut apua mielenterveys- ongelmaansa. Masennustilasta kärsi- neet pohjalaiset hakivat apua oireisiin- sa ennen kaikkea mielenterveystoi- mistoista (13 %), terveyskeskuksista (12 %) ja työterveyshuollosta (11 %) sekä lääkärin tai psykologin yksityis- vastaanotolta (11 %). Ne vastaajat, joilla CIDI-SF:n mu- kaan oli masennustila ja joilla oli omia kokemuksia mielenterveyshoidoista (n = 101), kokivat saaneensa hyvin apua itselleen, mutta miehet kokivat saaneensa selvästi vähemmän apua kuin naiset. Kahdella kolmasosalla hoitoon sisältyi lääkitys. Masennustilan määrittämiseen käyttämämme CIDI-SF:n pätevyyttä haastatteluissa ja kyselytutkimuksissa on pohdittu (11,12). Tässä tutkimuk- sessa mittarin sisäinen pätevyys todet- tiin hyväksi (Cronbachin α 0,724). Pohdinta Masennustilaa poteneista pohjalaisista oli naisia selvästi suurempi osuus kuin miehiä, eritoten kahdessa nuo-