Uskonnontutkija-verkkolehti http://uskonnontutkija.uskontotiede.fi Uskonto suomalaisissa sanomalehdissä tavallisena päivänä (Teemu Taira) Teemu Taira Turun yliopisto Artikkelissa tarkastellaan, miten uskonto on esillä suomalaisissa sanomalehdissä tavallisena päivänä eli ajankohtana, jolloin mitään uskontouutisoinnin kannalta erityistä ei tapahdu. Pääasiallisena aineistona on kolme sanomalehteä (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Turun Sanomat) yhden viikon arkipäivien ajalta. Lisäksi hyödynnetään testiaineistoja, joissa tarkasteltiin yhtä valikoitua päivää. Hyödyntämällä sanomalehtien määrällistä sisällönanalyysia ja laadullista analyysia, artikkelissa tutkitaan, millainen uskonnollisuus on esillä, miten uskonto on esillä, missä osioissa uskonto on esillä ja ketkä ovat äänessä. Tärkein kysymys koskee väitettä, jonka mukaan uskonto on esillä mediassa konflikteina ja kielteisinä uutisina. Tarkastelu osoittaa, että tavallisena päivänä uskonto on esillä kaikissa lehtien osioissa vähintään pieninä, lähes huomaamattomina viittauksina, mutta perusteellisia uskontoaiheisia uutisia ei ole jokaisessa lehdessä jokaisena päivänä. Tarkasteltujen lehtien välillä on pieniä eroja, merkittävimpänä Ilta-Sanomien painotus kansanomaisiin, heikosti institutionalisoituihin uskontoviitteisiin. Uskonto ‒ erityisesti evankelis-luterilainen valtakirkko, jota myös käsitellään eniten ‒ on median arjessa esillä verrattain myönteisessä valossa, vaikka intensiiviset uskontoaiheiset debatit perustuvatkin konflikteihin, joissa uskonto on usein esillä kielteisesti. Pienen aineiston analyysi ei anna mahdollisuuksia yleistyksiin, mutta vertailemalla löydöksiä muihin suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, se tarjoaa uusia, yksityiskohtaisempaa testaamista vaativia hypoteeseja ja yhden vertailukohdan tuleville tutkimuksille. Johdanto Vuoden 2014 tammikuussa annoin haastattelun Ylen radion paikallistoimituksessa Turussa. Se käsitteli laveasti uskontoa mediassa. Haastattelun pohjalta toimittaja kirjoitti jutun myös Yle uutisten verkkosivuille. Jutun otsikko kuului: ”Uskonto on esillä mediassa kun on joku konflikti.”[1] Itse jutussa arvelin, että ihmiset yleensä muistavat jonkin konfliktin, jos he pohtivat, miten uskonto on ollut esillä mediassa. Esitin, että ”uskontoa ja esimerkiksi luterilaisuutta käsitellään mediassa usein aivan normaalina yhteiskuntaan kuuluvana asiana ilman kyseenalaistamista. Negatiivisella uutisoinnilla vain on tapana jäädä ihmisten mieleen paremmin.” Tämän jälkeen totesin, että ”uskonto on pääosin esillä mediassa silloin, kun on joku konflikti. Silloin ihmisten on helppo muistaa yksittäiset kohut, pettäjäpiispat, pedofiilipapit tai muut vastaavat.” Isossa-Britanniassa media-alan ammattilaiset ovat noteeranneet asetelman. Roger Royle (2012, 158‒160) kommentoi, että kiistat ovat median suuri ilonaihe. Hänen mukaansa media kiinnostuu uskonnosta, (1) jos tapahtuu jotain tavallisesta poikkeavaa, (2) jos julkisuuden henkilöt tai muuten poikkeuksellisen kiinnostavat ihmiset ovat osallisena tai (3) jos on jokin konflikti. Samansuuntaisesti on todennut The Timesin uskontojournalistina 27 vuotta toiminut Ruth Gledhill (2012, 93‒94), jonka mukaan uskontouutisointi noudattaa muuta journalismia sikäli, että poikkeavilla tapahtumilla on uutisarvoa: jos lentokone pääsee kohteeseensa, ei uutista tehdä; jos se joutuu onnettomuuteen, kyse on ehdottomasti uutisesta. Ostopäätöksiä tehtäessä konfliktit myyvät paremmin. Tämän tekstin tarkoituksena on selvittää kolmen suomalaisen sanomalehden analyysilla, onko uskonto tavallisena päivänä esillä mediassa muutenkin kuin konflikteina ja kielteisinä uutisina. Samalla pyrin luomaan laajemman kuvan siitä, millainen uskonnollisuus on esillä, miten uskonto on esillä, missä osioissa uskonto on esillä ja ketkä ovat äänessä. Mikäli hyväksytään väite, jonka mukaan medialla on entistä suurempi vaikutus siihen, mitä ihmiset uskonnoista tietävät, mitä he niistä ajattelevat ja miten uskonnot toimivat yhteiskunnassa (ks. Hjarvard 2008; 2011; 2012; 2013 Hoover 2006) on tärkeää tietää, miten media ‒ ja tässä tapauksessa sanomalehdistö ‒ käsittelee aihetta. Lisäksi tarkastelun tulokset suhteutetaan viimeaikaiseen teoriakeskusteluun siitä, auttaako tanskalaisen mediatutkija Stig Hjarvardin ajatus uskonnon mediatisaatiosta ymmärtämään uskonnon ja median monimutkaisia suhteita. Uskonnolla tarkoitan tämän tekstin puitteissa sekä instituutioita ja perinteitä, joita konventionaalisesti nimitetään 1 / 17