TERVEYDENHUOLTOTUTKIMUS VERTAISARVIOITU V V HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut liian laitoskeskeisiä Lähtökohdat Asiakkaan kannalta parhaita ovat sellaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotka ovat saatavilla avohoidon lähipalveluna ympäri vuorokauden. Kansallinen Mieli 2009 -suunnitelma suosittaa näiden palvelujen lisäämistä avohoidossa ja peruspalveluissa, laitoshoidon vähentämistä sekä mielen- terveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä. Osana eurooppalaista mielenterveyspalvelujen rahoitus- malleja ja hoidon laatua tutkivaa hanketta selvitimme, miten aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnissa vastaavat kansallisia suosituksia. Menetelmät Tiedot HUS-alueen 26 kunnan järjestämisvastuulla olevista mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköistä ja niiden toiminnoista kerättiin järjestelmällisesti vuodenvaihteessa 2011–2012. Toiminnot luokiteltiin ESMS-R-työkalulla (European service mapping schedule, revised). Tulokset HUS-alueella on 539 mielenterveys- tai päihdetoimintoa, joista 38 % on ympärivuorokautisia sairaala- tai asumispalveluja. Valtaosa henkilöstöresursseista on sidottu ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Vain alle 10 % toiminnoista on tarkoitettu sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille. Ympärivuoro- kautista psykiatrista avohoitoa on tarjolla ainoastaan sairaaloiden yhteydessä. Alueella ei juuri ole akuutteja päiväosastoja tai liikkuvia päivystyspalveluja, jotka toimisivat perinteisen sairaalahoidon vaihtoehtoina. Päätelmät HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä perustuu edelleen liikaa ympärivuorokautisiin sairaala- ja asumispalveluihin. Matalan kynnyksen avopalvelut, yhdistetyt mielenterveys- ja päihde- palvelut sekä järjestetty päivätoiminta ovat harvinaisia. Sairaalahoidosta on siirrytty sisällöltään kirjaviin asumispalveluihin, jotka eivät riittävästi tue kuntoutumista itsenäiseen asumiseen. Erikois- sairaanhoidon ja kuntien on otettava nykyistä vahvempi rooli avohoidon ja asumisen kehittämisessä. Palveluja on määrätietoisesti uudistettava Mieli 2009 -tavoitteiden mukaisesti. Mielenterveyslain mukaan kunnat vastaavat mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Niitä tuotetaan perusterveydenhuollossa, sosiaali- huollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoi- dossa (1). Valtio ohjaa palvelujen kehittämistä kansallisella mielenterveys- ja päihdesuunnitel- malla Mieli 2009 (2). Tutkittuun näyttöön pe- rustuva suunnitelma painottaa asiakkaan ase- man vahvistamista, ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä sekä linjaa tavoitteeksi matalan kynnyksen avopalvelujen lisäämisen. Avohoitoa vahvistamalla on tarkoitus vähentää psykiatrian sairaansijojen määrä noin 3 000:een vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelma tähtää mielen- terveys- ja päihdepalvelujen yhdistämiseen sekä edellyttää kunnilta nykyistä selvemmän vastuun ottamista niiden järjestämisestä, johtamisesta ja koordinoinnista. Suomessa on viime vuosikymmeninä siirrytty laitospainotteisuudesta avohoitopalveluihin. Mielenterveyspalvelujen järjestämistapa ja moni- muotoisuus vaihtelevat kuitenkin kunnittain (3). Sairaalajaksot ovat lyhentyneet ja avopalvelujen tarjonta on lisääntynyt (4). Itsemurhaluvut ovat kääntyneet laskuun, mutta ovat silti edelleen kansainvälisesti korkeita (5). Monimuotoisten avopalvelujen on todettu olevan yhteydessä alhai- seen itsemurhakuolleisuuteen (6). Muissa Poh- joismaissa siirtymä laitoshoidosta avohoitoon tapahtui hieman aiemmin kuin Suomessa (7). RAIJA KONTIO TtT, psykiatrian projektijohtaja, tulosyksikön varajohtaja HUS, konsernihallinto, Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö raija.kontio@hus.fi MAILI MALIN sosiologian dosentti, tutkija THL, mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto GRIGORI JOFFE psykiatrian dosentti, toimialajohtaja HUS, HYKS psykiatrian toimiala MARJUT VASTAMÄKI sairaanhoitaja, hankekoordinaattori, HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö KRISTIAN WAHLBECK Kehitysjohtaja Suomen Mielenterveysseura Suomen Lääkärilehti 7/2013 vsk 68 496