509 Alkuperäistutkimus Duodecim 1999; 115: 509–14 S eerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on todettu miehillä sepelvaltimotaudin riski- tekijäksi (Multiple Risk Factor Intervention Trial Research Group 1982, Castelli 1996). Nai- silla ei ole havaittu vastaavaa korrelaatiota (Si- mons 1986, Forette ym. 1989). Pohjois-Karjala- projektissa on havaittu naisten sepelvaltimotau- tiriskin alkavan lisääntyä vasta huomattavasti suuremmilla kolesteroliarvoilla (> 9.0 mmol/l) kuin miehillä (> 5.0 mmol/l) (Vartiainen ym. 1991, Nikkilä 1992). Myös eri kansallisuuksien välillä on todettu paradokseja sepelvaltimokuol- leisuuden ja elintapojen suhteessa. Ranskalaisek- si paradoksiksi nimitetään ranskalaisilla todet- tua pientä sepelvaltimokuolleisuutta suhteessa rasvan runsaaseen käyttöön (Constant 1997). Suomalaiseksi paradoksiksi voidaan sanoa sitä, että suomalaisilla naisilla on Länsi-Euroopan suurin seerumin kolesterolipitoisuus mutta toi- seksi korkein elinikä (Simons 1986, Kuolinsyy- tilastot 1996). Koska seerumin kolesterolipitoi- suus kasvaa iän myötä varsinkin naisilla (Nik- kilä ym. 1990) eikä tätä ole huomioitu asian- tuntijoiden konsensuskokouksissa, ovat hyper- kolesterolemian hoitosuositukset harhaanjohta- via. Suomalaisessa suosituksessa todetaan asial- lisesti ja lyhyesti, että terveydenhuollon rajalli- set voimavarat olisi syytä suunnata etupäässä miesten tutkimuksiin ja hoitoon, mutta hoito- suositustaulukoissa ei ole huomioitu riittävästi iän ja sukupuolen merkitystä (Suomen sisätauti- lääkäriyhdistys ym. 1993). Nykysuositusten joh- dosta hoitoon ohjautuu iäkkäitä naisia, joilla on suurimmat kolesteroliarvot mutta pitkä odo- tettavissa oleva elinikä. Toisaalta keski-ikäiset miehet, joiden kokonaiskolesteroliarvo on < 6.0 mmol/l, jäävät käytännössä hoitamatta, vaikka heillä muiden vaaratekijöiden vuoksi olisi suu- rentunut vaara sairastua sepelvaltimotautiin. LDL:n laatuun on kiinnitetty vähemmän huo- miota kuin määrään. LDL-partikkelin koko vaihtelee huomattavasti yksilöstä toiseen. Pieni- kokoinen tiheä LDL tunkeutuu helpommin ve- risuonen seinämään ja on aterogeenista. Miehil- lä LDL on keskimäärin pienikokoisempaa kuin naisilla (Coresh ym. 1993). Hypertriglyseride- miaan liittyy pienikokoinen aterogeeninen LDL (Stampfer ym. 1996) ja nuorella iällä sepelvalti- motautiin sairastuvilla on todettu pienikokoista LDL:ää (Campos ym. 1992, Lamarche ym. Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela, Erkki Lehtomäki, Kaija Seppä ja Pekka Sillanaukee Tampereen kaupungin terveyskeskuksessa tehtyjen terveystarkastusten yhteydessä tut- kittiin 40- ja 70-vuotiaiden miesten ja naisten lipidiarvoja. Miesten LDL oli pienikokoi- sempaa ja aterogeenisempaa kuin naisten. LDL:n koko korreloi positiivisesti (r = 0.606; p < 0.001) HDL-kolesterolipitoisuuteen ja negatiivisesti (r = –0.627; p < 0.001) triglyse- ridipitoisuuteen mutta ei korreloinut LDL-kolesteroli- eikä kokonaiskolesterolipitoisuu- teen. Seerumin HDL-kolesterolin ja triglyseridien määrityksellä saadaan näin epäsuorasti tietoa myös LDL:n koosta ja aterogeenisuudesta. Apolipoproteiini E:n fenotyyppi vaikut- ti LDL-partikkelin kokoon ja lipidiprofiiliin. LDL:n koko oli pienintä fenotyyppi E4/ 4:ssä ja suureni järjestyksessä E3/4 < E3/3 < E2/3.