Rastas, Anna (2016) Toimijuus edellä. Näyttely analyysina yhteisöistä ja kulttuurisista muutoksista. Julkaistu teoksessa Jouhki, Jukka & Steel, Tytti (toim.) Etnologinen tulkinta ja analyysi. Kohti avoimempaa tutkimusprosessia. Ethnos-toimite 18. Suomen kansatieteilijöiden yhdistys Ethnos ry. Helsinki, 125–164. Anna Rastas TOIMIJUUS EDELLÄ. NÄYTTELY ANALYYSINA YHTEISÖISTÄ JA KULTTUURISISTA MUUTOKSISTA. Etnografisissa tutkimushankkeissa käytettyjen menetelmien esittely on haasteellista. Monenlaisten aineistojen keräämistä ja tuottamista koskevien valintojen käsittely, saati analyysin eri vaiheiden ja niissä käytettyjen menetelmien avaaminen lukijalle, vaatisi huomattavasti enemmän tekstiä kuin mitä tutkimusjulkaisuihin on yleensä mahdollista sisällyttää. Erityisesti kansatieteilijät ja antropologit välittävät uutta tutkimustietoa perinteisten tutkimusjulkaisujen ohella myös ei-akateemisille yleisöille museoissa ja näyttelyissä. Näyttelyjenkin taustalla on aina erilaisia valintoja ja analyyseja, mutta asioiden esittämisen tapana näyttely antaa vielä vähemmän mahdollisuuksia tuoda näkyviin sitä, millaisten valintojen myötä näyttelyssä esitettävä tieto on tuotettu. Artikkelini esittelee yhden tapausesimerkin avulla sitä, millaisia aineistojen tuottamisen ja ennen kaikkea analyysin tapoja voi sisältyä tutkimukseen, jossa näyttelyn rakentaminen tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä on ollut keskeinen osa tutkimusprosessia. Yhteiskuntien monietnistyminen ja monikulttuuristuminen ovat pakottaneet pohtimaan käsitteiden kansa ja kansallinen merkityksiä uusista näkökulmista. Tuo haaste kohdistuu myös, jopa erityisesti, kansatieteelle ja perinteentutkimukselle ja niihin läheisesti kytkeytyvälle museotoiminnalle, johtuen niiden keskeisestä roolista kansallisten omakuvien rakentamisessa. Historian tutkimuksen ohella juuri etnologinen ja laajemminkin tiukat tieteenalarajat kyseenalaistava etnografinen tutkimusperinne ovat aikojen saatossa vaikuttaneet vahvasti siihen, millaiseksi suomalaisuus kansallisena identiteettinä on määritelty. 1 Kansainvälisen kulttuurin- ja perinteentutkimuksen sekä museologian kentillä on jo vuosia käyty keskusteluja museoiden asemasta ja tehtävistä kansakuntien rakentamisprosesseissa ja siitä, miten nuo tehtävät ovat muuttuneet globalisaation ja muuttoliikkeiden haastaessa vanhoja näkemyksiä kansoista ja kansallisista kulttuureista. 2 Suomessakin on järjestetty seminaareja ja tuotettu niiden pohjalta julkaisuja monikulttuurisen kulttuuriperinnön opettamisesta ja museoiden rooleista monikulttuurisissa 1 Etnologisesta ja etnografisesta tutkimuksesta osana suomalaisuuden määrittelyprojekteja ks. Siikala 2006. Suomalaisuudesta kansallisena identiteettinä historian tutkimuksen valossa esim. Markkola 2012; Markkola & Snellman & Östman 2014. 2 Esim. Lowenthal 1998; Boswell & Evans 1999; Meinhof & Triandafyllidou 2006; Crooke 2007; Anheier & Raj Isar 2011; Whitehead & Eckersley & Mason 2012; Whitehead et al. 2015. Ks. myös Council of Europe 2009; Witcomb & Buckley 2013.