Aki Aunala Verilammikoita ja propagandaa – Karjalan kapina 1921- 1922 ennenjanyt.net /2012/12/verilammikoita-ja-propagandaa-karjalan-kapina-1921-1922-2/ Venäjän Karjalassa talvella 1921-1922 käyty sissisota, jota kutsutaan näkökulmasta riippuen kansannousuksi tai kapinaksi, oli Karjalan nuoren neuvostoautonomian ensimmäinen ja viimeinen aseellinen konflikti karjalaisen paikallisväestön kanssa. Harvaan Karjalan moderniin historiaan kuuluvaan asiaan liittyy niin paljon ristiriitaisia tunteita kuin juuri Karjalan kapinaan. Tästä piti huolen vuosikausien propagandavyörytys, joka alkoi jo konfliktin aikana. Kapinaan ei ajauduttu tyhjästä, vaan sitä voidaan pitää suorana Venäjän sisällissodan jatkona alueella, joka oli ollut sotatoimien riepoteltavana vuodesta 1918 alkaen. Muodollinen Tarton rauha (1920) vaiensi kalpojen kalsketta vain muutamia kuukausia ennen kuin alue oli taas valmiina koettamaan voimiansa. Venäjän Karjala oli rauhansopimuksesta huolimatta raja-aluetta, jonne läntiset viholliset pystyivät ulottamaan omaa ideologiaansa häiriten neuvostovallan onnistunutta istuttamista väestön elämään1 . Alueen sijainti tekeekin siitä erityislaatuisen tarkastelukohteen Neuvosto-Venäjän alkuvuosien propagandatoiminnan kehitystä tutkittaessa. Seuraavassa tarkastellaan eräitä Karjalan kapinaan liittyviä mielikuvia ja neuvostovallan propagandatyöskentelyä erityisesti aikakauden neuvostosanomalehtien näkökulmasta. Tutkimusteema liittyy laajempaan analyysiin, jonka tavoitteena on ollut selvittää propagandan vaikutusta alueen poliittiseen kehitykseen Venäjän sisällissodan vuosina. Kapinan aikaiset lehdet olivat suomalaiskommunistien perustama Karjalan Kommuuni sekä venäjänkielinen vastine Karelskaja Kommuna, joka oli ilmestynyt eri nimillä jo vuodesta 1918. Karjalan Kommuuni ilmestyi ensimmäisen kerran lokakuussa 1920, päivänä jolloin Karjalan työkansan kommuuni (KTK) virallistettiin, merkiksi Karjalan ”kansankielisestä” autonomiasta. Lisäksi lähteinä on neuvostohallinnon lentolehtisiä ja julistuksia, joita painettiin kapinan aikana osittain samoissa tiloissa kuin lehtiäkin. Artikkelin tarkastelutapa on pääosin kielellinen ja esitystapa proosallinen, millä pyritään tiivistäen saamaan esiin aikakauden konventiot esittää karjalaiset Karjalan kapinassa suhteessa neuvostohallinnon pyrkimyksiin ja odotuksiin. Uhkaava länsi Karjalaisten valaiseminen kommunismilla ajautui siis vakaviin ongelmiin Karjalan autonomian ensimmäisenä vuotena 91 vuotta sitten. Nuoren neuvostotasavallan rajaseutujen eristäminen Suomesta neuvostoinstituutioita vahvistamalla ja muun muassa kouluja tarjoamalla ei neuvostolehtien mukaan saanut karjalaisten ”väärinkäsityksiä” Karjalan työkansan kommuunista katoamaan. Syksyllä 1921 saatettiin jo puhua ”vastavallankumouksellisesta blokista” ja siitä, että rauhallisen rakennustyön 1/10