MULTIMODAALINEN LITTEROINTI KESKUSTELUNANALYYSISSÄ Katariina Harjunpää, Humanististen tieteiden ohjelma, Helsingin yliopisto Lorenza Mondada, Department for Language and Literature Studies, University of Basel Kimmo Svinhufvud, Kielikeskus, Helsingin yliopisto Paneudumme tässä artikkelissa keskustelunanalyyttiseen litterointiin. Aluksi erittelemme keskustelunanalyysin teoreettista näkökulmaa ja käsitteellisiä lähtökohtia sekä näiden yhteyttä tutkimusaineiston esittämiseen litteraattina. Tämän jälkeen keskitymme keskustelunanalyysin saralla suhteellisen tuoreeseen käytäntöön, vuorovaikutuksen multimodaaliseen litterointiin videoaineistojen pohjalta. Esittelemme yksityiskohtaisesti Lorenza Mondadan kehittämän merkintäjärjestelmän, jota sovelletaan jo varsin yleisesti vuorovaikutuksen multimodaalisuutta tarkastelevissa tutkimuksissa. Havainnollistamme litteroinnin käytänteitä ja niiden suhdetta vuorovaikutuksen analyysiin aineistokatkelman avulla. Samalla yhdistämme kaksi erillistä mutta toisiinsa monin tavoin kietoutuvaa näkökulmaa: miten litteraatin merkintöjä tuotetaan ja mitä analyyttisiä teemoja merkintöjen myötä nousee esiin. Avainsanat: keskustelunanalyysi, litterointi, multimodaalisuus, transkriptio Kirjoittajien yhteystiedot: Katariina Harjunpää katariina.harjunpaa@helsinki.f Lorenza Mondada lorenza.mondada@unibas.ch Kimmo Svinhufvud kimmo.svinhufvud@helsinki.f Puhe ja kieli, 39:3,195–220 (2019) 195 1 JOHDANTO Puheaineistojen litterointi (yleisemmin transkriptio) on elimellinen osa puhutun kielen tutkimusta monessa kielitieteen ja yh- teiskuntatieteen suuntauksessa. Litteroinnin pioneereja maailmalla ovat murteentutkijat ja foneetikot, jotka ovat tuottaneet transkripti- oita 1800-luvulta saakka. Tunnetuin puheen transkriptioon kehitetyistä konventioista lienee IPA eli kansainvälinen foneettinen aakkosto (ks. International Phonetic Asso- ciation, 1999). Suomalais-ugrilaisten kielten transkriptioon on kehitetty myös oma tarke- kirjoitusjärjestelmänsä (SUT) (Setälä, 1901; Sovijärvi & Peltola, 1970). 1970-luvulta läh- tien puheaineistojen litterointi on yleistynyt merkittävästi sellaisten alojen nousun myötä, joissa tutkitaan puheen ja äänen tuottamisen lisäksi puhuttua diskurssia ja vuorovaikutusta. Tällaisia aloja ovat Suomessa muun muassa