8 GEOLOGI 66 (2014) aivostoiminta on uusiutumatto- mien luonnonvarojen hyödyntä- mistä, jossa toimitaan paitsi ki- vien ja malmien, myös hyvin pai- notetusti vesien parissa. Kaivosten vaikutus- piirissä on monenlaisia vesiä. On kuivanapi- tovesiä, prosessivesiä, jätevesiä sekä erityyppi- siä suotovesiä, minkä lisäksi kaivosalue itses- sään on osa meteorisen kierron valuma-aluet- ta pinta- ja pohjavesiosasysteemeineen. Kai- vosalueelle siis sataa vettä, siellä virtaa ja sieltä haihtuu vesiä ja sinne myös imeytyy ja varas- toituu pohjavesiä. Talvivaaran kaivoksen ym- päristöongelmat ovat osoittaneet, miten tär- keää on, että kaivos tuntee kaikki vetensä ja hallitsee vesitaseensa (Kauppi et al. 2013). On myös opittu, että Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa vesitaseensa suhteen tasapainoista kaivosta, vaan tase on aina ylijäämäinen: 40– 60 % positiivinen. Valumavedet muodostavat tavallisesti suu- rimman osan kaikista kaivoksen toiminta-alu- een vesistä. Kaivosten ympäristövaikutusten minimoinnissa onkin tärkeää pitää puhtaiden valumavesien määrä mahdollisimman suure- na, koska niitä on helpompi hallita kuin kon- taminoituneita vesiä. Tämän vuoksi valuma- vedet on pidettävä mahdollisuuksien mukaan erillään kaikista kaivostoimista. esimerkkinä Hannukaisen hanke VELI-PEKKA SALONEN, KIRSTI KORKKA-NIEMI, JULIEN MOREAU JA ANNE RAUTIO Eräs valumavesien komponentti, pohjave- det, jää kaivosympäristössä tavallisesti vähäi- selle huomiolle. Kaivostoiminta vaikuttaa merkittävästi pohjavesiin, koska kaivostilojen kuivanapitopumppaus laskee alueellista poh- javeden pintaa ja vaikuttaa sen virtaussuun- tiin: vedet virtaavat kaivokseen, jossa ne muut- tuvat käsittelyä tai tarkkailua vaativiksi kaivos- vesiksi. Kaivostoiminnan pohjavesivaikutus saattaa kuitenkin ulottua paljon laajemmalle kuin ajatellaankaan, sillä maanalaisten pohja- vesivarastojen geometria ja hydrauliset yhtey- det ovat useimmiten varsin puutteellisesti tun- nettuja. Niiden tuntemus saattaa rajoittua vain yleisluonteiseen pohjavesialuekartoitukseen (Britshgi ja Gustafsson 1995) tai yksittäisiin pohjavesiputkista tehtyihin havaintoihin. Poh- javesiin kohdistuva kaivoksen jätevesivaikutus on kuitenkin erityisen vahingollinen, koska sen vaikutukset ulottuvat mahdollisesti kauaskin, useimmiten ennalta arvaamattomalla tavalla, eikä syntynyttä vahinkoa ole enää välttämättä mahdollista korjata (Heikkinen et al. 2002). Mahdollisiin ongelmiin on osattava varau- tua. Kaivosten vaikutuspiirissä olevien pohja- vesiesiintymien sekä pohjaveden varastoitumi- sen, purkautumisen ja pintavesi-pohjavesivuo- rovaikutuksen tunteminen on aivan yhtä tär- keä osa kaivoksen toiminnan suunnittelua kuin on malmivarojen inventointi tai kaivos- teknisten ratkaisujen selvitys. Tällainen tutki- mus on tehtävä etukäteen. Pohjavesitutkimus- ten liittämisestä kaivoksen toteutuksen suun- Kaivokset ja vesi – AUTOREFERAATTI SUOMEN GEOLOGISEN SEURAN KOKOUKSESSA 3.10.2013 PIDETYSTÄ ESITELMÄSTÄ K