Maahanmuuttajakin tarvitsee työelämän kieli- ja viestintätaitoja Minna Suni Ammattilaisina kohdellaan todennäköisimmin niitä, jotka sukkuloivat sujuvasti työelämän vaihtelevissa viestintätilanteissa ja hallitsevat myös keskeiset alakohtaiset kielelliset käytänteet. Tämä koskee maahanmuuttajia siinä kuin muitakin. Sujuva, luonteva ja tilanteittain joustava tapa viestiä niin äidinkielellä kuin muillakin työssä tarvittavilla kielillä ymmärretään nykyään tärkeäksi osaksi ammattitaitoa. Siksi kieli- ja viestintäopintoja sisältyy koulutukseen alalla kuin alalla, ja niitä pyritään myös integroimaan ammatillisten ja akateemisten sisältöjen opiskeluun. Vastaavasti näyttötutkinnoissa pyritään vuorovaikutuksenkin osalta varmistamaan, että taidot ovat työtehtävien edellyttämällä tasolla. Taitojen täytyy kuitenkin kehittyä, eriytyä ja joustaa monin tavoin sitten, kun ollaan jo työelämässä. Koulutuksen aikana onkin olennaista luoda vankka pohja kieli- ja viestintätaitojen omatoimiselle kehittämiselle – siis oikeastaan niiden työssäoppimiselle. Tätä pohjan luomista on esimerkiksi opiskelutaitojen monipuolistaminen: miten poimitaan käyttöön sitä uutta ja työn kannalta relevanttia kielellistä ainesta, jota ympäristössä vilisee? Työelämän tarpeet huomioiva opiskelu ei siis ole vain kielen itsensä opiskelua, vaan myös oppimisstrategioiden kartuttamista ja vahvistamista. Viime vuosina on havahduttu siihen, että työelämän kieli- ja viestintätaitoihin on panostettava paitsi äidinkielen ja vieraiden kielten puolella myös opetettaessa aikuisille maahanmuuttajille suomea toisena kielenä. Ammattilaisina kohdellaan todennäköisimmin niitä, jotka sukkuloivat sujuvasti työelämän vaihtelevissa viestintätilanteissa ja hallitsevat myös keskeiset alakohtaiset kielelliset käytänteet. Pelkän yleiskielitaidon varassa on vaikea työllistyä monen sellaisenkin maahanmuuttajan, jolla on taskussaan virallinen päätös muualla suoritetun tutkinnon rinnastamisesta suomalaiseen. Ammatillisenkin kielen hallinnalle olisi tarvetta. Kielitaito ja työllistyminen Hyvin tavallista on, että maahanmuuttajan työnsaanti jää nimenomaan kielitaidosta kiinni. Kielitaito riittää kyllä työn hakemiseen, mutta ei sen saamiseen. Aina kynnyksenä ei ole edes vain suomi, vaan osalla myös englannin kielen taidot ovat lähtömaassa jääneet joko puuttumaan tai täkäläisiin odotuksiin nähden liian heikoiksi. Lisäksi erityisesti kaksikielisillä alueilla ja yritysmaailmassa ruotsin taidollekin on kysyntää. Toki työllistymistä voivat joskus vaikeuttaa myös valitsijoiden syrjivät asenteet, jotka ehkä kätkeytyvät tehtäviin 1 / 4