2 MITEN SUOMI LAKKASI OLEMASTA KEHITYSMAA? 33 2 MITEN SUOMI LAKKASI OLEMASTA KEHITYSMAA? TALOUDELLINEN JA INHIMILLINEN KEHITYS 1800- JA 1900-LUVUILLA Sakari Saaritsa Maailmansodan loppumullistuksessa, vuonna 1918 käydyn muutaman kuukauden pituisen Saksan tukeman sankarillisen itsenäisyyssodan jälkeen, Suomi saavutti täyden itsenäisyyden, ja tämä itsenäisyys antoi voimakkaimman mahdollisen sysäyksen kansakunnan kaikinpuoliselle kehitykselle. Kahdessakymmenessä vuodessa rukiin viljely kaksinkertaistui, vehnäsato kasvoi kolmikymmenkertaiseksi. Voin vienti kasvoi kolmin- kertaiseksi ja juuston neljä- ja puolikertaiseksi. Sahatavaran tuotanto kasvoi kuusinkertaiseksi ja selluloosan viisitoistakertaiseksi. Kansakouluoppilaiden määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi, oppikou- lujen ja yliopistojen kaksinkertaistui. Sairaalavuoteiden määrä kasvoi 150 prosenttia, valtiollisten ja kunnanlääkäreiden lähes 100 prosenttia ja hammaslääkärien 250 prosenttia. Nämä muutamat satunnaiset luvut antavat käsityksen tavatto- masta kehitystahdista. Entisen pääministerin A. K. Cajanderin lausunto yhdysvaltalaisille avunantajille talvisodan jälkeen. 1 Vaikka ei koskaan päästäisi yhteisymmärrykseen siitä, miksi Suomi lakkasi olemasta ”kehitysmaa”, on mahdollista kysyä, milloin ja miten näin tapah- tui. Koska kehittyneisyydelle on ajan mittaan määritelty monia kriteerejä, joiden mittaaminen on monimutkaista, näihin kysymyksiin on lukuisia brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto